Kylät - Keuruun kylät

KIVIJÄRVI

Kivijärvi sijaitsee Keuruun keskustaajaman kupeessa, 10 kilometriä keskustasta luoteeseen, kahden puolen Myllymäentietä. Kivijärven kyläalueen ylpeydenaiheena on puhdas luonto, järvet, kauniit maisemat sekä maaseudun hiljaisuus. Harrastusmahdollisuuksista voidaan mainita lenkkeily, hiihto, pyöräily, marjastus ja kalastus. Kylältä löytyvät mm. Ekokylä www.keuruunekokyla.fi ja Karjalatalo www.karjalanliitto.fi.

 6245658

pyoraily

LAVIKKO

Lavikon kylä sijaitsee Keuruulta pohjoiseen, 10-20 km etäisyydellä keskustaajamasta, Myllymäelle ja Ähtäriin menevän tien varressa. Lavikossa on mäkiä ja harjanteita, joiden välissä soita ja lampia sekä pari pientä jokea, joten kylältä löytyvät erinomaiset mahdollisuudet metsästykselle, kalastukselle, marjastukselle ja luonnossa liikkumiselle.

 

koira

heppa

LIHJAMO

Lihjamon kyläalue on osa laajaa Suolahdenkylää. Keuruun ja Multian välinen maantie kulkee kylän halki etelästä pohjoiseen. Alueella virtaa Multian Tarhapäänjärvestä lähtevä Tarhianjoki, jossa on useita selkiä ja koskia: Järvenpäänkoski, Tamppikoski, Kärjenkoski, Rajalankoski, Vääräkoski, Kiuaskoski ja Virtalankoski. Muita vesistöjä kylän alueella ovat Kukkamonjärvi, Suolahdenjärven pohjoisosa, Sammatinlampi, Lihjamonlampi ja Vähä-Kukkamo.

Suolahdenjärven pohjoispohjukkaan laskee Suojoki. Suojoen suun mudasta on löydetty veneitä, joiden laidat on kiinnitetty ompelemalla sekä läheisestä pellosta mm. 3000 vuotta vanha jalas, joka on kansallismuseossa.

Kylä korkeimmat paikat ovat Karjovuori (208 m), Rystinginvuori (191,6 m) ja Pernavuori (n. 170 m). Rystinginvuoressa on hälytyskivi, jota kolkuttamalla on varoitettu asukkaita vaarasta. Maisemat ovat kumpuilevia ja vaihtelevia: metsää, vettä ja peltoja.

 

 

vuohi

VALKEALAHTI

Valkealahti sijaitsee Keurusselän länsipuolella, Keuruulta Kolhoon menevän tien varrella. Valkealahdella asutaan järvimaisemassa muutamien kilometrin päässä Keuruun keskustasta; hyvät kulkuyhteydet vievät nopsasti vaikka Haapamäelle, Kolhoon ja Keuruun keskustaan. Vieressä lainehtivan Keurusselän lisäksi kyläalueelta löytyy useita pieniä ja vähän isompiakin lampia.

Alakategoriat

  • Etelä-Keuruu

    Etelä-Keuruu

    Etelakeuruu etusivu

    ©Liisa Vesterinen

    Keurusselän eteläpään seutuja kutsuttiin aikoinaan Vesi-Keuruuksi. Laaja, useisiin pienempiin kyliin jakautunut alue ulottuukin lännessä Keurusselkään, pohjoisessa keskustaajamaan, idässä Jämsänkoskeen ja etelässä Mänttään. Pelkästään Keurusselän rantaviivaa kuuluu kylämme alueelle yli 30 km! Alueen länsiosille on ominaista melko tasainen maasto ja runsas vapaa-ajanasutus Keurusselän rannoilla - itäosille puolestaan on tyypillistä kumpuilevat muodot ja laajat metsäalueet metsätieverkostoineen. Kylän vireä ja asukaslukuaan jatkuvasti kasvattava keskus on Pohjoislahti, jossa sijaitsee kolmiopettajainen kyläkoulu. Koulun yhteydessä toimii myös kaupungin kirjaston sivupiste. Samoin koulun ympäristössä löytyy oivalliset liikuntamahdollisuudet kuten valaistu pururata ja talvisaikaan jääkiekkokaukalo.

    Oivallisia tontinpaikkoja löytyy joka kylältä. Osayleiskaavan laadinta on menossa kylämme alueella. Kaupungin vesi- ja viemäriverkosto kulkee kylämme halki. Kysy myynnissä olevista tonteista ja kiinteistöistä kylätoimikunnan jäseniltä, niin kerromme mielellämme Sinulle lisää. Etelä-Keuruun kylät ovat suomalaista maaseutua parhaimmillaan. Täältä löydät toinen toistaan ihastuttavampia maisemia mukavine asukkaineen. Alueen yhteenlaskettu asukasmäärä on yli 500 henkeä. Pysyvään asumiseen rakennettuja taloja on noin 300 kpl. Kesäisin asukasmäärä moninkertaistuu vapaa-ajanasukkaiden vuoksi. Etäisyys keskustaajamasta on 1-30 km ja kulkuyhteydet muualle ovat hyvät aluetta halkovan kantatie nro 58 johdosta. Pohjoislahden koululta keskustaan on matkaa n. 8km.

    TERVETULOA TUTUSTUMAAN KEHITTYVÄÄN JA VIIHTYISÄÄN KYLÄÄMME!

  • Haapamäki

    Haapamäki

    Haapamäki on pikkukaupunkimainen kylä, jolla on selkeä keskusta palveluineen. Alue tunnetaan ja muistetaan rautieliikenteen risteysasemana. Tätä on hyödynnetty mukavasti matkailun ja virkistyspalveluiden näkökulmasta Haapamäen Hyöyryveturipuistossa ja säilyttämällä rautatieaseman seutu historiaa henkivänä kokonaisuutena.

    Haapamäki asettuu Suomen kertalla keskeiselle paikalle; puolen tunnin ajomatkan päässä asuu n. 50 000 ihmistä. Alue on Keuruun kaupungin lisäksi toinen kunnan isoista keskuksista. Haapamäeltä on matkaa Jyväskylään rapiat 70 km ja Tampereelle reilu 100 km. Keuruulle Haapamäeltä ajaa 10 minuutissa.

    Cafe Raija

    Haapamaen asema

  • Jukojärvi

    Jukojärvi                   www.juhlataloveikkola.fi

    jukoj

    Jukojärvi sijaitsee Keuruun kupeessa ja lähellä Multiaa, kylänaapureina Kaleton, Asunta ja Isojärvi.

    Jukojärven maisemaa rikastuttavat useat järvet ja lammet, koskikin kohisee kylällä. Polkuja ja latuja pitkin voi taivaltaa Keuruulle, Multialle ja Petäjävedelle. Asukkaita Jukojärvellä on noin 250, kesällä luku tuplaantuu kun liki sadan mökkiläisen saapuessa. Keuruulle matkaa on 10-15 km, Multialle 15 km, Jyväskylään 60 km ja Virroille 70 km.

  • Karimo

    Karimo - luontoihmisen, kalastajan ja metsästäjän toivemaa

    Pihlaislammen ja Vähälammen välinen pukkisilta

    Karimon alue on osa Pihlajavettä ja sijaitsee maakunnan läntisimmällä rajalla. Keuruulle Karimosta on 20-40 kilometriä. Rajan läheltä löytyvät myös kaupungit Ähtäri ja Virrat. Kylällä on runsaasti vapaa-ajan asukkaita.


    Karimossa on Keski-Suomen erämaisin koskireitti, joten seutu on oikea ”koskien kylä”. Tunnetuimpia taimenkoskia ovat Pihlaiskosket ja Reinikankoski, seudulta löytyy paljon kalaisia metsälampia ja järviä, joista suurin on Pihlaisselkä. Karimon luonnossa liikkuu suurpetoja: karhuja, ilveksiä, susia ja ahmakin on nähty. Lisäksi seudulla on nähty majavia, peuroja ja hirviä.


    Seudun halki kulkee myös Euroopan läntinen kaukovaellusreitti E6 sekä moottorikelkkaura, jotka tuovat ihmisiä kelkkailemaan, patikoimaan, hiihtämään ja nauttimaan kauniista luonnosta.

  • Koillis-Keuruun HAKA

    Koillis-Keuruun HAKA

    Lakkautettujen koulujen ja suljettujen rautatieasemien luvattu kyläkunta!
    Koillis-Keuruun HAKA:n toiminta-alueen muodostavat neljä kyläkuntaa: Huttula, Asunta, Kaleton ja Ampiala. Alueemme sijoittuu hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen valtatie 23:n varrelle. Meiltä on lyhyt matka Keuruulle (n. 10 min), Jyväskylään (n. 45 min) ja Mänttään (n.30 min). Asutus on muodostunut väljästi kylätaajamien ja rautatien yhteyteen. Meillä on tilaa asua ja elää, mutta lähimmät naapurit löytyvät yleensä huutoetäisyydeltä. Kustakin kylästä on koulu jo lakannut eikä pysyvää kylätaloakaan ole. Siksipä kokoonnummekin koteihin ja tapaamme toisiamme usein retkibussissa.

    rahikkalantila

     

  • Liesjärvi

    KyläpostiaKyläpostiaLiesjärvi

    Liesjarven kyla Keuruu

    Luonnollista maalaiselämää Liesjärvellä.

    Liesjärvi on pohjoisin Keuruun kyläalueista ja se koostuu pääasiassa Liesjärven, Hirvikylän ja Välkyn kylistä. Liesjärvi sijaitsee Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan rajalla, naapureinaan Ähtäri lännessä ja Multia idässä. Matkaa Keuruun keskustasta Liesjärvelle tulee 25-40 km.

    Meillä Liesjärvellä asustetaan väljästi 106 neliökilometrin alueella. Toimivia maatiloja alueella on kymmenkunta. Muita elinkeinoja ovat mm. kone- ja rakennusurakointi. Kyläkunnan alueella on useita järviä: Liesjärvi (804ha), Uuranjärvi (401ha), Hirvijärvi, Iso Kivijärvi, Suojärvi ja Vähä Suojärvi, joiden rannoilla on mukavasti mökkielämää.

  • Pihlajavesi

    Pihlajavesi

    www.pihlajavesi.fi

    Värikkään ja kauniin luonnon keskellä asumista, harvinaisen monipuolisen eläinkunnan kanssa päivittäisistä elämyksistä nauttimista, laajojen erämaiden kosketuksen tuntua, tuoksuja, raikasta ilmaa ja rauhaa. Sitä kaikkea on Pihlajavesi ja paljon muuta.

    Keskellä, mutta kuitenkin riittävän kaukana! Pihlajavesi erottuu muista seuduista ja kunnista ehdottomasti koko Etelä- ja Keski-Suomen monipuolisimman luontonsa kautta. Eipä ole muilla näyttää sellaista karhu- susi-, ilves- ja myös ahmakuntaa kuin entisellä itsenäisellä kunnalla, nykyisen Keuruun kaupungin läntisellä osalla. Pihlajavetinen marjaviljelijä onkin puhunut ylpeänä Pihlajavedestä petokylänä. Pihlajavedellä ei tarvitse haikailla katoavien eläinlajien perään, mutta sen sijaan suojelun vastapainoksi on tarpeen käydä päivittäistä keskustelua, milloin lajien määrä ylittää alueen sietokyvyn.

    Pihlajaveden ikoni on kiistatta Erämaakirkko, mitä ennen kutsuttiin Vanhaksi kirkoksi. Kirkko on sanansa mukaisesti erämaakirkko, joka syntyi salaa 1782. Vaikka Petäjäveden kirkko on saanut Unescon maailmanperintökohteen statuksen, niin tämä ei haittaa, sillä pihlajavetiset ovat vakuuttuneita oman kirkkonsa ainutlaatuisuudesta, eivätkä vastusta monen ulkopaikkakuntalaisen arvioita Erämaakirkosta Suomen kauneimpana kirkkona.

    Erämaakirkon aikaan ja myös sen jälkeen Pihlaisselkä oli niin kesät kuin talvetkin Pihlajaveden pääasiallinen kulkuväylä. Pihlaisselkä on aina ollut hyvin kalaisa ja sitä se on yhä. Sen vuoksi yhä vuosittain järjestetään talvisin pilkkikisoja ja kesäisin Pihlaisselän uistelut, mikä vetää satamäärin monenmoista venekuntaa kisailemaan, kuka saa suurimman ja kuka eniten. Pihlajavesi on saanut oman osayleiskaavansa ja siksi Pihlaisselän rannoilta on kuin lottovoitto, ei siis ihan mahdottomuus, löytää vielä vapaata mökkitonttia.

    Pihlajaveden läpi virtaa ns. Pihlajaveden reitti, mikä suureksi osaksi on arvioitu niin arvokkaaksi vesireitiksi, että on saanut Natura –statuksen. Pihlaisselkä laskee Pihlaislampeen ja Pihlaiskoskien kautta Kuusijärveen ja Hankajärveen, mitä ennen kutsuttiin Lapinjärveksi.
    Pihlaiskosket olivat entisaikaan hyvin kalaisa lohijoki. Sitten kehitys toi puunuiton ja kosken perkauksen. Sen kautta luontainen taimenkanta käytännössä katosi uiton jalkoihin. Nyt puunuitto on kadonnutta kansanperinnettä. Sen sijaan Pihlaiskosket ovat kokeneet Keski-Suomen ympäristökeskuksen toteuttaman kosken ennaltamisohjelman kautta uuden tulemisen. Luontainen järvi- ja osittain myös purotaimenkin on palannut. Kun vielä koko Pihlajaveden alueen maanomistajia edustava Pihlajaveden kalastuskunta pitää koskestaan hyvää huolta mm. taimen- ja kirjolohi-istutuksin, niin kaunis Pihlaiskosket pukkisiltoineen, laavuineen on tällä hetkellä yksi merkittävin virkistyskalastuksen kohde koko Etelä- ja Keski-Suomen alueella.

    Ähtärintien varteen Pihlaisselän rantaan nousi v. 2004 perinteitä kunnioittain Karansalmen kylätalo. Kukapa uskoisi, että ohikulkijan levähdyspaikan runkona on kaksi 12 metrin pituista valtameriä vuosikymmenet kyntänyttä merikonttia, jotka on verhoiltu Lasse Lapin lahjoittamilla yli satavuotiailla riihen hirsillä sekä Matti Kankaanpään tuomilla yli 600 heinäseipäällä. Karansalmi muistuttaa menneestä. Näyttävine laitureineen ja uimarantoineen ja talviviikonloppuisin Karansalmi ei vain pysäytä autoilijaa, vaan kylätalo on Haapamäki-Ähtäri –moottorikelkkareitin virallinen lepopaikka. Karansalmi ei vain ole kahvipaikka, vaan kylätalolla voi käydä saunassa, pestä ja kuivata pyykkinsä, hoitaa internetin avulla pankki- ja mm. sähköpostiasiansa. Karansalmi sai heti valmistuttuaan Maa- ja metsätalousministeriön huomionosoituksen innovaatiostaan maaseudun elävöittämiseksi.

    Pihlajaveden eloisan menneisyyden ja uuden kevään arkkitehtina on näkyvästi toiminut Pihlajaveden kotiseutuyhdistys ry. Ns. Kolehmanmäellä vanhan Virtaintien varrella sijaitseva museo koko pihapiireineen kertoo menneestä ja luo uskoa tulevaisuuteen. On helppoa yhtyä ajatukseen, Pihlajavedellä ei voi olla tulevaisuutta ilman menneisyyttä ja tämän kirkastumiseksi yhdistys tekee työtä varsin onnistuneesti.

    Pihlaisselkä oli vielä 1800-luvulla Pihlajaveden pääasiallinen kulkureitti. Rautatien vallatessa maailmaa Lehtomäen isäntäkin uskoi uuteen tulijaan niin voimallisesti, että rakensi mahtavan, monen mielestä koko Keski-Suomen suurimman hirsirakennuksen Pihlajaveden uudeksi kunnantaloksi Iso-Korpijärven lähelle, nykyisen Hongikkoahontien varteen. Mutta valtiovallan suunnitelmat muuttuivat, eivätkä ottaneet huomioon Lehtomäen isännän rakentamaa kunnantaloa tai muuttuivat ehkä juuri sen vuoksi ja näin Pohjanmaan rata ei kulkenutkaan Lehtomäen ohi, eikä Lehtomäestäkään tullut Pihlajaveden kunnantaloa, vaikka talossa yhä ovat niin käräjäsali, vankityrmäkin. Lehtomäen isäntä suuttui rautatien siirrosta kulkemaan Valkeajärven kautta, myi talonsa ja muutti Etelä-Pohjanmaalle. Lehtomäen talo kivinavetoineen ja kookkaine saunoineen on nykyään UPM-kymmenen ennen kaikkea arvokkaiden vieraiden metsästysmajana.
    Uuden rautatien tulemisesta on Pihlajaveden aseman seudulla yhä jäljellä rautatieläismiljöö ja ennen kaikkea vanha rautatieasema, minkä ennallistamiseksi nuori perhe Jenni Kallio ja Tomi Hanhiniemi on tehnyt mittavan työn.

    Ennen ”hyvään aikaan” Pihlajavedellä oli koulu lähes joka kylällä, kauppojakin toistakymmentä. Eri yhteisöillä oli omat talonsa, missä vapaa-ajan toiminta pyöri. Nyt julkisessa käytössä on enää Keuruun kaupungin isännöimä Pihlajaveden asemanseudun koulu, mitä nyt kutsutaan Pihlajaveden ala-asteeksi. Pihlajaveden Nuorisoseura elää voimallista aikaansa ja ylläpitää hyvässä kunnossa olevaa Nuorisoseuran taloaan. Karhulankylän työväentalo on säilynyt hyvässä kunnossa pitkälti Valto Lamminmäen perheen uutteran ja uhrautuvan työn kautta. Vielä nykyäänkin Nuorisoseurantalolla kesäisin järjestetään tansseja, työväentalollakin kerran vuodessa ns. juhannuspäivän tanssit. Muutaman kerran kesässä Sällin Pienviljelijäyhdistyksen talolla Ähtärintien varressa lähellä Karansalmea on pitkälti Matti Rajalan aktiivisuuden avulla järjestetty nostalgiset kesäillan tanssit.

    Pihlajaveden seurakunta rakensi viimeisenä työnään oman seurakuntatalonsa Koipikankaan hautausmaan viereen. Nyt srk-taloa kuin myös Erämaakirkkoa ja Kolehmanmäellä sijaitsevaa ns. Uutta kirkkoa isännöi Keuruun seurakunta. Seurakunnan rooli hiljaisella Pihlajavedellä on nykyään näkyvämpi ja voimakkaampi kuin vuosikymmeniin.

    Erämaakirkon ”takaa”, noin kilometri hiekkatietä, löytyy yksi koko Pihlajaveden suuri erikoisuus, muisto menneiltä vuosikymmeniltä, löytyy Virransilta, missä on tanssittu monet häät ja juhlat, missä yhä perinteinen silta on paikallaan, on savusauna kosken töyräällä, on makkaran paistoa ja oleilua varten laavu sekä yöpymistäkin ajatellen kammi. Tämä Pihlajaveden sydän on ennen kaikkea Jartin Pertin ja Ranta-Kömin Jorman luomus. On vaatimattomuudessaan todella Pihlajaveden kuva.

    Näitä kummajaisia kyllä Pihlajavedellä riittää. Maailman ainoa korpikirjasto sijaitsee Sällinkylän perukoilla Iso-Korpijärven rannalla ja on ollut varsinkin eri puolilta Suomea ja ulkomailta tulleiden ihmettelijöiden käyntikohde. Korpikirjasto valmistui v. 2003 ja uskoo kesällä 2013 saavuttavansa 10 000 kävijän rajan. Korpikirjaston viereen on valmistunut 90 hengen varsin kummallinen vanhasta hirrestä synnytetty kirjakahvio, mikä tulee toimimaan aikanaan viereen vielä rakennettavan konserttisalin lämpiönä.
    Korpikirjasto on ihan oikea kirjasto ja toimii samoilla periaatteilla kuin kunnalliset kirjastotkin. Korpikirjasto on auki kesäaikaan joka päivä ja talviaikaan vain viikonloppuisin. Korpikirjastossa voi lukea päivän lehdet, sähköpostit ja lainakin kirjat veloituksetta.

    Ja tämä ihmettely ei tähän pääty. Tiedetila, mikä ihmeen tiede, mikä tila? Juuri sitähän se on. Karimon koulu on jatkanut sivistyksellistä rooliaan koulun päättymisen jälkeenkin ja ollut jo useamman vuoden Karhunkylällä Alkulantiellä Tiedetila, sanan varsinaisessa merkityksessään. Tiedetilaa ylläpitää Pihlajavedellä aikoinaan syntynyt, 40 vuotta maailmalla eri opinahjoissa tahkonnut ja nyt paluun tehnyt Kari Kotiranta vaimonsa kanssa. Tiedetilalla voi elää konkreetisti tietoteknisen kehityksen aina 1960-luvulta tähän päivään, nähdä miten tietokone on syntynyt ja kehittynyt, miten toimii nyt ja jatkossa. Tiedetila ei vain ole ihmettelyn kohde, vaan on eri kurssien kansanomaisen tietotekniikan opettelupaikka. Tiedetila tekee yhteistyötä eri maiden kanssa ja on verkottumisessaan onnistunut löytämään aivan uusia kanavia.

    Tietotekniikan vastapainoksi Tiedetilan pihamaalla voi ihailla, miten kasvit kasvavat hiekassa ilman kastelua, miten moni muukin kasvatuksen myytti murenee, luo uusia ajatuksia ja synnyttää kokeilun halun.

    Pihlajaveden viimeisin ihmetyksen kohde on Kauppala. Tuossa talvella 2013 aseman seudulle syntyi tai sai nimensä Koivenkollenin hiihtokeskus. Keväällä avasi ovensa Kauppala, mikä sekin on juuri sitä, mitä nimi kertoo, on kauppapaikka, missä voi oleilla, lukea kirjoja, kahvitella, ostaa peruselintarvikkeita, on paikka kohdallaan, paikka Pakkalanmäellä, aseman kupeessa, on joka päivä avoinna.

    Pihlajavedellä on riittämiin kiinnostuksen kohteita, mitä edellä oleva referaatti lyhyesti kuvaa. Pihlajavesi on itäistä Aseman seutua, keskistä Sälliä ja läntistä Karhunkylää. Näistä Sällin ja Karhunkylän, siis entisen Karimon koulupiirin alueen, toimintoja ylläpitää ja aktivoi Karimon kyläyhdistys ry. Itäistä Asemanseutua piristää Pihlajaveden asukasyhdistys sekä Pihlajaveden Nuorisoseura. Kun näihin edellä mainittuihin lisätään vielä Pihlajaveden kotiseutuyhdistys, Pihlajaveden VPK, Pihlajaveden Urheilijat, Karhunkylän Työväenyhdistys, Kulttuuriyhdistys Korpikirjasto ry. sekä monet muut yhteisöt mm. metsästysseurat, niin palikoita on aivan riittämiin koossa.

    Pihlajavedestä kiinnostunut löytää hyvin monenlaista toimintaa. Pihlajavedeltä löytyy ympärivuotiseen ja kesäaasumiseen tontteja myös veden ääreltä. Pullat ovat uunissa. Lähde rohkeasti liikkeelle katsomaan, millaista paistosta on syntymässä.

  • Riiho

    Riiho

    Riihon peltomaisemaa

    Maailman paras Riiho!

    Riihon kylä, asuinympäristö rauhallinen, ei mikään tuiki tavallinen. Melu ympärillä kun pauhaa, luonnosta täältä löydät sä rauhaa. Peruspalvelutkin löytyvät läheltä, Haapamäen kylältä. Marjastus, kalastus, sienestys onnistuu, ulkoilu, kuntoilu monimuotoisesti luonnistuu. Keskisuomalainen perinnemaisema parhaimmillaan, kurkista sivuillemme, tule "surffailemaan"!

    Ylisenranta Riihossa

  • Tontit

    Muuta maalle

    Omaa rauhaa; aikaa ja avaruutta - sitä löytyy Keuruun kylistä. Siellä on kivat naapurit tervehtimässä, hädän tullen auttamassa, lapsille ja eläimille runsaasti temmellystilaa, paljon raikasta ilmaa haukattavaksi. Sienet ja marjat odottavat poimijoita metsässä, järvissä ja lammissa hyvät kala-apajat. Omalla pihamaalla kasvaa perunat ja porkkanat, mansikat ja herneet. Puut hankit uuniin lähimetsästä ja kesäkukat maljaan tien pientareilta. Onko parempaa olemassakaan kuin katsoa kodin ikkunasta keskisuomalaista maisemaa, kesän vehreyttä ja talven puhdasta valkeaa, kuunnella luonnon ääniä ja nauttia elämisestä?

  • Kyläparlamentti

    KYLAPARLAMENTTI logo RGB pienempi

    Keuruun kylien yhteistoiminnan ja vaikuttamisen kanavana toimii keväällä 2014 perustettu Keuruun kyläparlamentti.

    Kyläparlamentin tarkoitus on jatkaa Kylävoimaa-projektin (2012-2014) aikana hyväksi todettua, eri kyläalueiden tiivistä yhteistoimintaa. Kyläparlamentin perustajia ovat aktiivisesti projektissa mukana olleet kyläyhdistykset: Etelä-Keuruun kyläyhdistys ry, Haapamäen kyläyhdistys ry, Karimon kyläyhdistys ry, Keuruun Liesjärven kyläseura ry, Koillis-Keuruun HAKA ry, Kyläseura Jukojärven Veikot ry ja Riihon kyläyhdistys ry.

    Tervetuloa sivuille tutustumaan Keuruun kyläparlamentin toimintaan - ideoidaan, keskustellaan ja kehitetään Keuruuta yhdessä!