Kylän historiaa - Keuruun kylät

Kylän historiaa

Kylällämme katsotaan kirkkain silmin tulevaisuuteen ja eletään tätä päivää, mutta seudun historia on läsnä arkipäivän aherruksessa; menneisyydestämme kumpuaa voimaa ja pysyvyyttä sekä mainioita tarinoita!

Tarinoita HAKA:n menneisyydestä

Koillis-Keuruun Haka ry:n alue koostuu melko suuresta ja hajanaisesta alueesta. Siihen kuuluu alueita Petäjäveden, Jämsän ja Multian rajoilta aina Pohjoislahden, Jukojärven ja Suolahdenkylän eli nykyisen kirkonkylän rajoille asti. Olemme vedenjakaja-alueella, itäisimmät järvemme Saarijärvi ja Salosjärvi suuntaavat Suomenlahdelle, Sammalinen, Kolojärvi ja Asunnanjärvi taas Kokemäenjoen vesistöön. Vanhin väestö on suurelta osin savolaista alkuperää.
 
1540-luvulla Kustaa Vaasa julisti vanhat erämaat kruununmaiksi ja niiltä ajoilta mainitaan Kangasalan Leivinkylän eräsijana Sammalinen eli Sammalisvääri, Ampiaisen eli Häkkisen veljekset asettuivat sinne noin 1565.  Jo 1500-luvulla on kyliltämme käynyt miehiä kuninkaissa, köyhänlaiset Heikki ja Antti Ampiainen Sammalisista jättivät kuninkaalle Tukholmassa valituksensa 23.7.1582. Nämä veljekset asuivat Sammalisjärven rannalla Vilusenojan tienoilla ja muuttivat sitten erilleen, toinen Ampialan mäelle ja toinen Huttulaan. Ehkä vanhin, vielä viime vuosikymmeninä vanhojen muistama tarina kertoo, että täällä Pitäjänlammen lähellä, ”Rouvainkamarissa”, on asunut ”suuri rouva Ruotsista”, jolle koko Keuruu ja Jämsä tekivät päivätöitä, lieneekö totta vai tarua!

2 Haka 

(Kuvassa Taavettilan tilan kamari)

Ampialan kylä on Petäjäveden eli vanhan Jämsän rajalla, se on ollut ennen Savon ja Satakunnan raja. Siitä on menneinä vuosisatoina ollut paljon raja- ja kaskiriitoja, vuodelta 1693 olevassa kartassa näkyy niin sanottu ”riitamaa”, kolmion muotoinen alue Salosjärven itäosassa. Asunnalle asettui 1590-luvulla Hokkasen suku, jonka oletetaan tulleen Kangasniemeltä. Asunta kuuluu Pohjoislahden kylään, on siis niin sanottua Hämeen Keuruuta, kun taas Ampiala kuului Satakunnan puolelle. Hokkasten asettumisesta Asunnalle on kerrottu montakin tarinaa. 1800-luvun alussa alueella oli vain muutamia taloja asukkaineen, Ampialankylällä Ampiala, Pirttilä, Rahikkala, Taipale, Härkönen, Huttula ja Kallio-Huttula, Pohjoislahden kylään kuuluivat Asunta, Taavettila ja Riihimäki sekä nykyisellä Kalettomalla Ilvesjärvi. Taloilla oli monia torppia ja muita asumuksia, jotka myöhemmin muuttuivat tiloiksi.

1 Haka

(Kuvassa Ampialan tilan päärakennus)

Kyliemme läpi kulki maantie jo 1600-luvulla Laukaasta Vaasaan. Maantien varteen tarvittiin kestikievareita, joita varataloineen oli ainakin Riihimäessä, Huttulassa ja sitten Hoskarissa, jonka maat ulottuivat Kalettomalle asti. Tätä Jyväskylän-Vaasan maantietä on myöhemmin oiottu ja korjailtu tiesuuntia useampaan otteeseen, kunnes 1970-luvun alussa saimme tien nro 23, joka halkoo eteläisempää aluettamme.

1800-luvun lopulla Haapamäen-Jyväskylän rautatie toi perinteiseen maanviljelysympäristöön suuria muutoksia. Silloin alettiin rautatien varteen perustaa yrityksiä ja kauppaliikkeitä. Huttulassa, Petäjäveden puolella Saloskankaalla oli ensimmäinen tervatehdas jo 1890-luvulla. Sitten 1900-luvun alussa perustettiin Huttulan Saarijärven rantaan tervatehdas, joka toimi aina palamiseensa, vuoteen 1937 asti. Huttulan tervatehtaan omistajista ja asujista muistetaan Kustaa Lindqvist ja Ludvig Ampiala sekä erityisesti Paavo Kuosmanen, jonka tytär oli Mirjami Kuosmanen, myöhemmin tunnettu filmitähti. Asunnalla on toiminut Granfeldtin saha vuodesta 1899 Kolojärven rannalla. Hautalan saha, Mikko Järvenpään perustamana. Myös Taavettilassa oli saha 1900-luvun alkupuolella. Asunnan tervatehtaan aika jäi lyhyeksi, se toimi vain 1920-luvulla. Myllyjä kylillämme oli useita, jo 1700-luvulta alkaen, ne kävivät yleensä vain runsaan veden aikana. Myllylän mylly ja sen rakennettu ympäristö on edelleen olemassa.

Rautatie toi töitä alueelle rakentamisen aikaan, mutta erityisesti muistetaan rautatien muutostyöt vuosilta 1916-1924. Tuosta ajasta on jo muistitietoa ja valokuviakin Kalettomalta ja ilmeisesti Kokkomäen vaiheilla olleesta kallion leikkauksesta. Kalettomalle, Asunnalle ja Huttulaan rakennettiin asemat, joista ainakin Huttulan asemarakennus muutostöiden yhteydessä siirrettiin uuden radan viereen. Kaikkien näiden rautatieasemien toiminta on loppunut 1980-luvulla. Huttulan asema on purettu, Asunnan asema on asuinkäytössä, samoin Kalettoman asemarakennus. Onneksi junaliikenne kuitenkin jatkuu, voimme päästä junaan Keuruulta tai Petäjävedeltä. Postit olivat useimmiten rautateiden yhteydessä, niiden toiminta loppui 1990-luvulla.

Vilkkaan toiminnan mukana tuli tarve saada alueelle kauppoja. Huttulassa toimi jo vuonna 1902 Ludvig Ampialan kauppa, Asunnalla Janne Asunnan kauppa.  Rautatien muutostöiden aikaan kylillä oli useampiakin nurkkakauppoja, joista saattoi ostaa tavallisimpia tarvikkeita. Tiedossa ei ole, oliko niillä varsinaisia lupia, mutta tarpeellisia olivat. Myöhemmin kylille ilmestyi osuustoiminnallisia kauppoja, Osuusliike Mäki-Matti perusti liikkeen Huttulaan 1930-luvun lopulla Asunnalle tuli vuonna 1916 Keuruun Osuuskaupan liike entiseen yksityiskauppaan. Parhaillaan Asunnalla toimi kolme kauppaa, - osuuskauppa, Halmelan kauppa ja Tiilikaisen kauppa. Myymäläauto kiersi kyliä ainakin 1960-luvulla. Nykyisin alueella ei ole yhtään kauppaa toiminnassa.

3 Haka

(Kuvassa Rahikkalan tilan päärakennus)

Kylien taloissa pidettiin kiertokouluja, joista on säilynyt moniakin kuvia. Ensimmäinen varsinainen koulu alkoi Ampialassa vuonna 1901. Sen toiminta päättyi koulun palamiseen 1912, jolloin pitkällisten neuvottelujen jälkeen koulu päätettiin rakentaa Kolojärven rantaan Asunnalle. Koulun siirryttyä Jukojärven koulun yhteyteen, kunta möi koulun yksityisille. Huttulan koulu perustettiin tervatehtaan isännöitsijän rakennuttamaan taloon tilanomistajien lahjoittamalle maalle yhteiseksi Petäjäveden kunnan kanssa vuonna 1912. Se sijaitsi lähellä Huttulan pysäkkiä Saarijärven rannassa ja siellä kävi oppilaita myös Koskenpään puolelta. Rautateiden muutostöiden vuoksi oppilasmäärä kohosi niin, että vuonna 1916 tarvittiin lisätilaa ja rakennettiin toinen luokka rakennuksen jatkoksi. Koulun lopettamisen jälkeen kunta möi koulun Keski-Suomen Näkövammaisten yhdistykselle, joka rakensi alueelle Annansilmä-keräyksen ja RAY:n rahoituksen turvin Kouluranta-nimisen lomakodin. Toiminnan laannuttua yhdistys möi vuonna 2013 vanhan koulurakennuksen tontteineen yksityiselle yrittäjälle. Kalettoman koululle tuli tarvetta sotien jälkeen, kun alueelle tuli puolustusvoimien henkilöstöä. Vuonna 1946 se aloitti toimintansa Kalettoman talossa ja sai sitten oman talon vuonna 1951, jossa koulun myynnin jälkeen toimii yksityinen lasten päiväkoti. Nykyisin alueella ei ole yhtään koulua, lapset kuljetetaan takseilla ja busseilla.

Kylällä on muiden kylien tapaan ollut vilkasta yhdistystoimintaa, työväenyhdistyksiä, nuorisoseuroja, pienviljelijäyhdistyksiä, joista useimmat ovat joko lopettaneet toimintansa tai liittyneet muihin yhdistyksiin. Koillis-Keuruun HAKAN alue on tuottanut merkkihenkilöitäkin. Ensimmäinen valtiopäivämiehemme oli Riihimäen talon isäntä Juho kahdeksilla valtiopäivillä vuosina 1867-1899. Sittemmin Pirttilän Matin ja Härkösen Hedvigin poika suutari Samuli Rantanen, joka tosin asui jo muualla, oli kansanedustajana 1907-1910 ja 1917. Myöhemmin oli Vähän-Kalettoman torpassa syntynyt Taavi Tainio pitkään eduskunnan jäsenenä. Taiteilijoita on tuottanut erityisesti Asunnan suku, he ovat asuneet muualla, mutta tuottaneet aluettamme koskevia kirjoituksia ja taideteoksia.

4 Haka

Tiivistelmän HAKA:n alueen historiasta on laatinut Eeva-Liisa Honkanen.

Lähteitä
Aura: Härkmanin pojat, 1908
Aaltio E.A.: Herpmanin pojat, 1928
Lehtonen Joel: Keuruulainen impromptu, mm. Ampialan piilopirtistä ja runo Elisabet Carbonaria. Julkaistu postuumina.
Suur-Keuruu: Jukka Tyrkön selostus em. runon synnystä
Riihimäki Lea: talonpoika ja valtiopäivämies Juho Riihimäki, 2004
Pekkala Juhani: Kalettamispaikasta kasvoi kylä, Kaleton 1983
Rainio Jussi: Ihmisikä työväenliikettä Keuruulla1972
Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiiri: Perinnepiiri 1991
Kovalainen Sirkka, toimittanut: Ruodemäki 1997
Martinheimo Asko: Kolme sissiä 1980
Karhunsoutaja 1985: Huttulan koulusta sivulla 19, 1985
Perinnepiiri 1991: Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämiä muisteluksia